golf

Katso myös: Golf

Suomi

Golfin pelaaja

Substantiivi

golf (5)

1. peli, jossa palloa ja mailaa pelivälineinä käyttäen pyritään lyömään pallo mahdollisimman vähin lyönnein pelikentän reikiin

Ääntäminen

• IPA: /ˈgolf/
• tavutus: golf

Etymologia

englannin sanasta golf

Käännökset

1. golfpeli

azeri: qolf englanti: golf espanja: golf m. hollanti: golf n. italia: golf m. japani: ゴルフ kroatia: golf m.

norja (nynorsk): golf m. ranska: golf m. ruotsi: golf yl. saksa: Golf n. turkki: golf uzbekki: golf venäjä: гольф

Liittyvät sanat

draiveri, golfata, golfaaja, golffari, putata, puttaus, putteri, puumaila, rautaviitonen, viheriö

Yhdyssanat

golfauto, golfhousut, golfinpelaaja, golfkenttä, golfkierros, golfklubi, golfkyynärpää, golfkärry, golfmaila, golfosake, golfpallo, minigolf, pienoisgolf, ratagolf

Aiheesta muualla

• golf Kielitoimiston sanakirjassa
• golf Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 5078 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

Substantiivi

golf (ei monikkoa)

1. golf
2. radioaakkosten G-kirjain

Ääntäminen

• IPA: /ˈgɒlf/

Liittyvät sanat

• golf club, golf course, golfer

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	golfs
part. prees.	golfing
imp. & part. perf.	golfed

golf

1. golfata, pelata golfia

Ääntäminen

• IPA: /ˈgɒlf/

Liittyvät sanat

• golfer

Espanja

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

Hollanti

Substantiivi

golf m./f. (monikko golven)

1. aalto
2. merenlahti

Substantiivi

golf n. (ei monikkoa)

1. golf

Verbi

golf

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golven
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golven
3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä golven

Verbi

golf

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golfen
2. (käänteisen sanajärjestyksen yhteydessä) (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen

Italia

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

1. neulepaita, villapaita

Katalaani

Substantiivi

golf m. (monikko golfs)

1. (maantiede) merenlahti

   el Golf de Finlàndia ‒ Suomenlahti

Liittyvät sanat

• badia

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. (urheilu) golf

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö
nominatiivi	gȍlf
genetiivi	gȍlfa
datiivi-lokatiivi	gȍlfu
akkusatiivi	gȍlf
vokatiivi	golfe
instrumentaali	gȍlfom

gȍlf m. 

1. golf

Ääntäminen

• IPA: /gôlf/
• tavutus: golf

Liittyvät sanat

• golfski

Aiheesta muualla

• gȍlf Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ranska

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

Aiheesta muualla

• golf Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

Substantiivi

golf yl. (yks. määr. golfen[luo], ei monikkoa)

1. (urheilu) golf

Substantiivi

golf yl. (3) (yks. määr. golfen[luo], mon. epämäär. golfer[luo], mon. määr. golferna [luo])

1. lahti, merenlahti

   Mexikanska golfen - Meksikonlahti

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

golfarkitekt, golfbana, golfboll, golfbyxor, golfklubba, golfspelare, bangolf, frisbeegolf, discgolf, fotbollsgolf, minigolf, äventyrsgolf