glitter
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]glitter (6)
- (arkikieltä) nimitys kaikenlaisesta kimaltelevasta hileestä yms.; kimalle, hile, koristehile
- Ralfilla on siniset, glitterillä koristellut, kultasankaiset lukulasit.
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | glitter | glitterit |
genetiivi | glitterin | glitterien glittereiden glittereitten |
partitiivi | glitteriä | glittereitä glitterejä |
akkusatiivi | glitter; glitterin |
glitterit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | glitterissä | glittereissä |
elatiivi | glitteristä | glittereistä |
illatiivi | glitteriin | glittereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | glitterillä | glittereillä |
ablatiivi | glitteriltä | glittereiltä |
allatiivi | glitterille | glittereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | glitterinä | glittereinä |
translatiivi | glitteriksi | glittereiksi |
abessiivi | glitterittä | glittereittä |
instruktiivi | – | glitterein |
komitatiivi | – | glittereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | glitteri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]- suoralaina englannista
Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]glitter (monikko glitters)
Verbi
[muokkaa]Taivutus | |
---|---|
ind. prees. y. 3. p. | glitters |
part. prees. | glittering |
imp. & part. perf. | glittered |
glitter
- säihkyä
- Not everything that glitters is gold.