tapa
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
tapa (9)
- asia, jota tehdään säännöllisesti
- Tästä on tullut täälläpäin jo tapa.
- Mahtava tapa aloittaa viikko.
- keino tehdä jotain
- uusi tapa hyödyntää hukkalämpöä
- mon. jonkin henkilön yleinen käyttäytymismalli
- Hänellä on huonot tavat.
- pöytätavat
[muokkaa] Etymologia
Tällä sanalla ei valitettavasti vielä ole etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | tapa | tavat |
| genetiivi | tavan | tapojen (tapain) |
| partitiivi | tapaa | tapoja |
| akkusatiivi | tapa; tavan | tavat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tavassa | tavoissa |
| elatiivi | tavasta | tavoista |
| illatiivi | tapaan | tapoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tavalla | tavoilla |
| ablatiivi | tavalta | tavoilta |
| allatiivi | tavalle | tavoille |
| Muut | ||
| essiivi | tapana | tapoina |
| translatiivi | tavaksi | tavoiksi |
| abessiivi | tavatta | tavoitta |
| instruktiivi | – | tavoin |
| komitatiivi | – | tapoine- + omistusliite |
[muokkaa] Liittyvät sanat
- Sanonnat
- olla ~na (+ inf.) tehdä jotakin tottumuksesta
- Johdokset
[muokkaa] Käännökset
säännöllisesti tehty asia
keino tehdä jotain
ihmisen käyttäytymismalli
[muokkaa] Idiomit
- Sanonnat
- tapansa kaikilla
- tavoistaan ihminen tunnetaan
- maassa maan tavalla
Verbi
tapa
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tappaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tappaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tappaa
[muokkaa] Espanja
[muokkaa] Substantiivi
tapa f. (monikko tapas)
- kansi (purkin tms.)
- pieni suupala, pikkunaposteltava
[muokkaa] Huomautukset
- Merkityksessä 'pieni suupala', 'pikkunaposteltava' sana esiintyy useammin monikkomuodossa (tapas).
Verbi
tapa
