tavan

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tavan

  1. (arkikieltä) tavallinen
    ~ kansalainen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tavan

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta tapa

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui tavan
määräinen tavanului
monikkounor tavane
määräinentavanelor

tavan n. (määräinen: tavanulmonikko: tavane, määräinen: tavanele)

  1. katto

Serbia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tàvan m. (kyrillinen таван)

  1. ullakko

Etymologia[muokkaa]

  • osmaniturkin طوان (tavan), "katto"