olla

Wikisanakirja

Sisällysluettelo 1 Suomi 1.1 Verbi 1.1.1 Huomautukset 1.1.2 Käännökset 1.1.3 Liittyvät sanat 2 Espanja 2.1 Substantiivi 3 Viro 3.1 Verbi

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Verbi

olla (epäsäännöllinen, taivutus)

1. muodostaa osa todellisuudesta (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa); muodostaa eksistentiaalilauseen ("jossakin on jotakin" -tyyppisen lauseen)

   Minä olen.

   Maapallon ulkopuolella on elämää.

   Jumala on olemassa.

   Olen kotoisin Tampereelta.

2. (kopula, joka rinnastaa kaksi asiaa) sisältää jokin ominaisuus; vastata jtk, [olla] yhtäsuuri (väliaikaisesti tai pysyvästi)

   Kissa on musta.

   Kissa on eläin

   Olen tamperelainen.

   Yksi plus kaksi on kolme.

3. pitää hallussaan jtk paikkaa (väliaikaisesti tai pysyvästi) (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa)

   Kissa on pöydällä.

   Hän on ymmällään.

   Turku on rannikolla.

4. (adess. + y. 3. p. + nominatiivi/partitiivi/akkusatiivi) olla jonkun omistuksessa tai hallussa

   Meillä on kissa.

5. olla-sanaa käytetään aikamuotojen muodostamisessa

   Hän on juossut (perfekti).

   Hän oli juossut (pluskvamperfekti).

6. olla-sanaa käytetään vanhantyylisen futuurin muodostamisessa yhdessä verbin aktiivin partisiipin preesensin kanssa

   Hän oli tekevä suuria sankaruuksia

7. olla-sanaa käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon essiivin kanssa ilmaisemaan teeskentelyä

   Olin kirjoittavinani ymmärrettävää kuvausta

8. olla-sanaa käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon inessiivin kanssa ilmaisemaan tekemisen mahdollisuutta

   Ymmärrettävä kuvaus on kirjoitettavissa.

9. olla-sanan imperfekti yhdessä 1. infinitiivin kanssa ilmaisee lähes tapahtunutta tapahtumatonta tapahtumaa

   Salama oli tappaa Karpon.

10. olla-sanan imperfekti yhdessä 5. infinitiivin kanssa ilmaisee tapahtumaa joka on vähällä tapahtua, mutta jonka jokin toinen tapahtuma esti

    Hän oli tekemäisillään suuren virheen.

[muokkaa] Huomautukset

• Käytetään monesti vakiintuneissa eri ilmauksissa.

[muokkaa] Käännökset

1. muodostaa osa todellisuudesta

englanti: be, exist espanja: ser, existir; ("jossakin on jotakin") hay heprea: לִהְיוֹת indonesia: ada, adalah japani: だ, いる, ある latina: sum mandariinikiina: 是 [shì] ranska: être, exister

romania: fi ruotsi: vara till, finnas till saksa: sein tanska: være turkki: olmak unkari: létezik viro: olema

2. kopula: olla jonkinlainen, sisältää jokin ominaisuus

englanti: be espanja: ser (pysyvästi); estar (väliaikaisesti) latina: esse

ruotsi: vara viro: olema

3. pitää hallussaan jtk paikkaa (väliaikaisesti t. pysyvästi)

englanti: be espanja: (väl.) estar, (pys.) ser heprea: לִהְיוֹת

latina: esse, adesse ruotsi: vara viro: olema

4. olla jonkun omistuksessa tai hallussa

englanti: have espanja: tener, haber latina: habēō hollanti: hebben ranska: avoir

romania: avea ruotsi: ha saksa: haben viro: olema

[muokkaa] Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: oleellinen, olennainen
• substantiivit: olemus, olento, olio
• verbit: frekventatiiviset oleilla, oleskella; kausatiivinen olettaa; refleksiivinen oleutua

[muokkaa] Espanja

[muokkaa] Substantiivi

olla f. (monikko ollas)

1. ruukku, pata

[muokkaa] Viro

Verbi

olla

1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä olema