sein

Wikisanakirja

Sisällysluettelo 1 Ranska 1.1 Substantiivi 1.1.1 Etymologia 2 Saksa 2.1 Pronomini 2.1.1 Taivutus 2.1.2 Liittyvät sanat 2.2 Verbi 2.2.1 Huomautukset 2.2.2 Liittyvät sanat

[muokkaa] Ranska

[muokkaa] Substantiivi

sein m. (monikko seins)

1. rinta
2. (prepositioiden yhteydessä) sisus, joukko

   la réintégration de Cuba au sein de l'OEA

   Kuuban liittyminen jälleen Amerikan valtioiden yhteisöön

[muokkaa] Etymologia

latinan sinus 'rinta'; sukulaissanoja: espanjan seno, italian seno, romanian sân

[muokkaa] Saksa

[muokkaa] Pronomini

Taivutus
sijamuoto	maskuliini	neutri	feminiini	monikko
nominatiivi	sein	sein	seine	seine
akkusatiivi	seinen	sein	seine	seine
datiivi	seinem	seinem	seiner	seinen
genetiivi	seines	seines	seiner	seiner

sein m., sein n., seine f. (monikko seine)

1. (possessiivinen) hänen + -nsa/-nsä (miehestä)
2. (possessiivinen) sen (kun viitataan maskuliini- (der) tai neutrisukuiseen (das) asiaan, esineeseen tai eläimeen)

[muokkaa] Taivutus

• Possessiivipronominista sein on olemassa myös itsenäiset muodot, jotka ovat muuten täysin samannäköisiä attribuuttina (pääsanansa edellä) käytettävien muotojen kanssa, paitsi että maskuliinin nominatiivi on seiner ja neutrin nominatiivi ja akkusatiivi ovat kummatkin sein(e)s. Niiden käyttö: (vrt. englannin his)
• Ich habe meinen Wagen in der Garage, aber wo ist seiner? = Minulla on auto autotallissa, mutta missä on hänen omansa? (= autonsa)
• Unser Haus ist über 200 Jahre alt. Hast du aber irgendeine Ahnung davon, wie alt seines ist. = Meidän talomme on yli 200 vuotta vanha. Onko sinulla jonkinlainen aavistus (siitä), kuinka vanha hänen omansa on. (= talonsa)

Liittyvät sanat

• er, es (vastaavat persoonapronominit)

Verbi

sein (ist, war, ist gewesen) (taivutus)

1. olla
2. (temporaalinen apuverbi) muodostaa tietynlaisten verbien perfektin ja pluskvamperfektin (kts. huomautukset); olla + partisiipin perfekti

   Ich bin geschwommen.

   Olen uinut.

3. part. perf. + ~ muodostaa olotilaa ilmaisevan passiivin; käytetään vain preesensissä ja imperfektissä

   Der Platz war von den Demonstranten erobert.

   Aukiota pitivät hallussaan mielenosoittajat. t. Mielenosoittajat olivat vallanneet aukion.

4. zu + inf. ~ muodostaa passiivismerkityksisen lauseen, joka ilmaisee, että verbin tekeminen voi kohdistua subjektiin

   Der Platz ist zu erobern.

   Aukio on vallattavissa. t. Aukion voi vallata.

[muokkaa] Huomautukset

• (perfektin ja pluskvamperfektin apuverbi) Sein-verbillä järjestyvät saksan intransitiiviverbit, jotka ilmaisevat tekijän liikettä, sisäistä muutosta tms.; sen sijaan transitiiviverbit, jotka voivat saada suoran objektin, järjestyvät haben-verbillä.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Seier