aikamuoto

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Aikamuoto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aikamuoto

  1. (kielitiede) verbin taivutusmuoto, joka ilmaisee, milloin jokin asia on tapahtumassa tai tapahtunut
    Suomen kielen aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aikamuoto aikamuodot
genetiivi aikamuodon aikamuotojen
partitiivi aikamuotoa aikamuotoja
akkusatiivi aikamuoto;
aikamuodon
aikamuodot
sisäpaikallissijat
inessiivi aikamuodossa aikamuodoissa
elatiivi aikamuodosta aikamuodoista
illatiivi aikamuotoon aikamuotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aikamuodolla aikamuodoilla
ablatiivi aikamuodolta aikamuodoilta
allatiivi aikamuodolle aikamuodoille
muut sijamuodot
essiivi aikamuotona aikamuotoina
translatiivi aikamuodoksi aikamuodoiksi
abessiivi aikamuodotta aikamuodoitta
instruktiivi aikamuodoin
komitatiivi aikamuotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aikamuodo-
vahva vartalo aikamuoto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista aika ja muoto

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]