aikamuoto

Suomi

Substantiivi

aikamuoto

1. (kielitiede) verbin taivutusmuoto, joka ilmaisee, milloin jokin asia on tapahtumassa tai tapahtunut

   Suomen kielen aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Synonyymit

• aikaluokka, tempus

Käännökset

bulgaria: време n. englanti: tense, grammatical tense espanja: tiempo puola: czas m. serbokroaatti: vreme, време n., (ikavica) vrime, (ijekavica) vrijeme

saksa: Tempus n. tšekki: čas m. venäjä: время viro: aeg, tempus

Liittyvät sanat

Alakäsitteet

• futuuri, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, preesens, preteriti