sopimus

Suomi

Substantiivi

sopimus (39)

1. suullinen tai kirjallinen osapuolten välinen yhteisymmärrys, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa määriteltyä asiaa

   Sopimuksessa sitoudutaan noudattamaan sopimuksen ehtoja.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	sopimus	sopimukset
genetiivi	sopimuksen	sopimusten sopimuksien
partitiivi	sopimusta	sopimuksia
akkusatiivi	sopimus; sopimuksen	sopimukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi	sopimuksessa	sopimuksissa
elatiivi	sopimuksesta	sopimuksista
illatiivi	sopimukseen	sopimuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	sopimuksella	sopimuksilla
ablatiivi	sopimukselta	sopimuksilta
allatiivi	sopimukselle	sopimuksille
Muut
essiivi	sopimuksena	sopimuksina
translatiivi	sopimukseksi	sopimuksiksi
abessiivi	sopimuksetta	sopimuksitta
instruktiivi	–	sopimuksin
komitatiivi	–	sopimuksine- + omistusliite

Käännökset

englanti: (kaupallinen) contract, agreement, (kansainvälisessä politiikassa) convention (valtiosopimus) treaty, (puolustussopimus) pact, (sopimus jostain toisen sopimuksen ehdona) stipulation espanja: (yhteisymmärrykseen perustuva) acuerdo, (kirjallinen) contrato hollanti: akkoord n., (valtiollinen) verdrag n. italia: trattato, accordo, patto ranska: accord, concordance, convention, entente kroatia: (kaupallinen) ugovor m., dogovor m., (kansainvälisessä politiikassa) konvencija f. (valtiosopimus) sporazum, (puolustussopimus) pakt/sporazum m.

ruotsi: avtal saksa: Vertrag m., Abmachung f., Kontrakt m., Abkommen n., Abschluss m., Absprache m., Übereinkunft f. tšekki: smlouva, shoda venäjä: договор, контракт, соглашение, (kansainvälinen puolustus~) пакт viro: kokkulepe

Liittyvät sanat

• sopiminen

liittyvät verbit

sopia, solmia, purkaa

Yhdyssanat

• adheesiosopimus, aksessiosopimus, valtiosopimus, puolustussopimus
• pakti, kontrahti