kontrahti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kontrahti (5-F)[1]

  1. (vanhentunut) sopimus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkont̪rɑht̪i/
  • tavutus: kont‧rah‧ti

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kontrahti kontrahdit
genetiivi kontrahdin kontrahtien
(kontrahtein)
partitiivi kontrahtia kontrahteja
akkusatiivi kontrahti;
kontrahdin
kontrahdit
sisäpaikallissijat
inessiivi kontrahdissa kontrahdeissa
elatiivi kontrahdista kontrahdeista
illatiivi kontrahtiin kontrahteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kontrahdilla kontrahdeilla
ablatiivi kontrahdilta kontrahdeilta
allatiivi kontrahdille kontrahdeille
muut sijamuodot
essiivi kontrahtina kontrahteina
translatiivi kontrahdiksi kontrahdeiksi
abessiivi kontrahditta kontrahdeitta
instruktiivi kontrahdein
komitatiivi kontrahteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kontrahdi-
vahva vartalo kontrahti-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F