loppu
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: [ˈlo̞pːu]
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | loppu | loput |
| genetiivi | lopun | loppujen (loppuin) |
| partitiivi | loppua | loppuja |
| akkusatiivi | loppu; lopun | loput |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lopussa | lopuissa |
| elatiivi | lopusta | lopuista |
| illatiivi | loppuun | loppuihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lopulla | lopuilla |
| ablatiivi | lopulta | lopuilta |
| allatiivi | lopulle | lopuille |
| Muut | ||
| essiivi | loppuna | loppuina |
| translatiivi | lopuksi | lopuiksi |
| abessiivi | loputta | lopuitta |
| instruktiivi | – | lopuin |
| komitatiivi | – | loppuine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
1. viimeinen vaihe
2. jäännös
