loppua

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

loppua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta loppu

Verbi[muokkaa]

loppua (52-B) (taivutus)

  1. päättyä, tulla tai päästä loppuunsa
    Elokuva loppui onnellisesti.
  2. hävitä käytön tai kulumisen takia kokonaan
    Nyt maali loppui ja täytyy mennä ostamaan lisää.

Käännökset[muokkaa]