loputon
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- loppumaton, päättymätön
- Heti kaupunginrajalta alkaa loputon autiomaa.
- Vaalitulosta seurasi loputon polemiikki.
- Ihmisten loputon ahdistus päättyy kuitenkin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈloput̪on/
- tavutus: lo‧pu‧ton
Etymologia[muokkaa]
sanan loppu vartalosta lopu- ja suffiksista -ton
Käännökset[muokkaa]
1. loppumaton, päättymätön
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: loputtomasti
- substantiivit: loputtomuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loputon Kielitoimiston sanakirjassa