final

Englanti

Adjektiivi

final (ei vertailuasteita)

1. viimeinen

Liittyvät sanat

• finally
• finalize, finalise

Substantiivi

final (monikko finals)

1. (lukuvuoden tai kurssin lopun) loppukoe, päätöskoe (myös monikossa)
2. finaali, loppuottelu, loppukilpailu

Espanja

Adjektiivi

final m./f. (monikko finales m./f.)

1. viimeinen, lopullinen

Substantiivi

final m. (monikko finales)

1. loppu, päätös

Substantiivi

final f. (monikko finales)

1. finaali, loppuottelu, loppukilpailu

Portugali

Adjektiivi

final m./f. (monikko finais m./f.)

1. viimeinen, lopullinen

Ranska

Adjektiivi

final m., finale f. (monikko finals tai finaux m., finales f.)

1. viimeinen, lopullinen

Romania

Adjektiivi

final m./n., finală f., monikko: finali m., finale f./n. (määräiset muodot: finalul m./n., finala f., finalii m., finalele f./n.)

1. lopullinen

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui final
määräinen	finalului
monikko	unor finaluri
määräinen	finalurilor

final n. (määräinen: finalul, monikko: finaluri, määräinen: finalurile)

1. loppu

Liittyvät sanat

• finală

Ruotsi

Substantiivi

final (3) (yks. määr. finalen, mon. epämäär. finaler, mon. määr. finalerna)

1. finaali