lama

Suomi

Substantiivi

lama (9)

1. (kansantaloustiede, Suomen) kansantalouden tilanne jossa bruttokansantuote yleisen määritelmän mukaan laskee (muutos on miinusmerkkistä) vähintään kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä; taloustoiminnan supistumisen kausi, jonka seurauksena usein tavallista enemmän irtisanomisia ja konkursseja; pitkittynyt, vähintään kahden vuosineljänneksen pituinen matalasuhdanne; vakavampi kuin taantuma
2. (uskonto) tiibetinbuddhalainen opettaja

Käännökset

1. taloudessa

englanti: recession, depression

2. uskonto

englanti: lama espanja: lama m.

italia: lama m. ruotsi: lama m.

Englanti

Substantiivi

lama(uskonto) lama

Espanja

Substantiivi

lama f.

1. lieju, muta
2. lima

Substantiivi

lama m.

1. (uskonto) lama

Esperanto

Adjektiivi

lama

1. rampa

Indonesia

Adjektiivi

lama

1. vanha
2. pitkäkestoinen

Italia

Substantiivi

lama f.

1. terä

Substantiivi

lama m.

1. laama
2. (uskonto) lama

Portugali

Substantiivi

lama f.

1. muta, rapa

Substantiivi

lama m.

1. laama
2. (uskonto) lama

Ranska

Substantiivi

lama m.

1. laama
2. (uskonto) lama

Ruotsi

Substantiivi

lama (1) (laman, lamor, lamorna)

1. laama

   Två lamor och två kameler stoppades av polisen i Bredäng i Stockholm. (Aftonbladet)

2. (uskonto) lama

Substantiivi

lama -n t. -t

1. (tekstiili) laama