terä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: tera, tera- ja Terä

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

terä (10)

  1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava osa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi terä terät
genetiivi terän terien
(teräin)
partitiivi terää teriä
akkusatiivi terä; terän terät
Sisäpaikallissijat
inessiivi terässä terissä
elatiivi terästä teristä
illatiivi terään teriin
Ulkopaikallissijat
adessiivi terällä terillä
ablatiivi terältä teriltä
allatiivi terälle terille
Muut
essiivi teränä terinä
translatiivi teräksi teriksi
abessiivi terättä terittä
instruktiivi terin
komitatiivi terine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

irtoterä, jalkaterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, kesäterä, kynänterä, leikkuuterä, lisäterä, pyöröterä, silmäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräkiekko, terämetalli, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, veitsiterä