vanha
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Adjektiivi [muokkaa]
vanha (9) (komparatiivi vanhempi, superlatiivi vanhin) (taivutus)
- korkeaikäinen, kauan elänyt, iältään suuri
- Isäni on jo hyvin vanha, äitiä paljon vanhempi, melkein jo vanhus.
- pitkään olemassa tai käytössä ollut
- Pekka ajaa vanhalla autonromulla.
- Matin vanha auto on museorekisterissä.
- aiempi, entinen
- Vanha asunto meni vaihdossa.
- pitkäaikainen, kauan jossain asemassa ollut
- Tässä on vanha kaverini Tauno
- ikäinen
- Kuuden vanhana menin uimakouluun.
Käännökset [muokkaa]
korkeaikäinen
pitkään olemassa ollut
|
|
entinen
|
pitkäaikainen
|
ikäinen
|
Substantiivi [muokkaa]
vanha
- kokemuksiltaan tai iältään vanha henkilö
- Kyllä vanha tietää ja osaa.
Etymologia [muokkaa]
- adjektiivista vanha
Käännökset [muokkaa]
|
|