vanha

Wikisanakirja

Sisällysluettelo 1 Suomi 1.1 Adjektiivi 1.1.1 Käännökset 1.2 Substantiivi 1.2.1 Etymologia 1.2.2 Käännökset 1.2.3 Liittyvät sanat

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Adjektiivi

vanha

1. korkeaikäinen, kauan elänyt; pitkään olemassa tai käytössä ollut, iältään suuri

   Isäni on jo hyvin vanha, äitiä paljon vanhempi, melkein jo vanhus.

   Pekka ajaa vanhalla autonromulla.

[muokkaa] Käännökset

englanti: old espanja: antiguo, mayor, viejo hollanti: oud ida'an: tuo inarinsaame: poaris krimintataari: kart latina: vetus norja: gammel portugali: velho puola: stary, podeszły wiekiem, leciwy, dawny, starożydny, antyczny ranska: vieux

romani: furano romania: bătrân ruotsi: gammal saksa: alt tanska: gammel unkari: öreg venäjä: старый turkki: eski vepsä: vanh viro: vana

[muokkaa] Substantiivi

vanha

1. kokemuksiltaan tai iältään vanha henkilö

   Kyllä vanha tietää ja osaa.

[muokkaa] Etymologia

• Adjektiivista vanha

[muokkaa] Käännökset

englanti: old-timer

[muokkaa] Liittyvät sanat

• antiikkinen, ikivanha, nuori, uusi, vanhin, vanhus, vanhuus