henki

Wikisanakirja

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

henki (7)

  1. hengitys
    En saa henkeä! hengitykseni on lamautunut
  2. elämä
    Jari ryöstettiin ja häneltä oli vähällä mennä henki, hän oli vähällä menettää henkensä.
  3. tunnelma, ilmapiiri
    Sillä työpaikalla on aika huono henki, ennen oli toisin, silloin riitti yhteishenkeä.
  4. henkilö
    Hissi on vain viidelle hengelle.
  5. (mytologia) eri uskonnoissa ja mytologiassa esiintyvä yliluonnollinen olento, joita ovat muun muassa jumalat, enkelit, paholaiset, kummitukset sekä demonit
    Vielä nykyisinkin pelätään pahoja henkiä.
  6. yhteishenki
    Sillä työmaalla oli kaveriden kesken hyvä henki.

[muokkaa] Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi henki henget
genetiivi hengen henkien
partitiivi henkeä henkiä
akkusatiivi henki; hengen henget
Sisäpaikallissijat
inessiivi hengessä hengissä
elatiivi hengestä hengistä
illatiivi henkeen henkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hengellä hengillä
ablatiivi hengeltä hengiltä
allatiivi hengelle hengille
Muut
essiivi henkenä henkinä
translatiivi hengeksi hengiksi
abessiivi hengettä hengittä
instruktiivi – hengin
komitatiivi – henkine-
+ omistusliite

[muokkaa] Käännökset

1. hengitys

2. elämä

3. tunnelma, ilmapiiri

4. henkilö

5. olento, kummitus

6. yhteishenki

[muokkaa] Idiomit

  • (olla) hengen lähtö lähellä -- (olla) lähellä kuolemaa
  • 'henkikulta - elämä
Autoni suistui tieltä, mutta henkikulta sentään säilyi.
Haettu osoitteesta http://fi.wiktionary.org/wiki/henki