henki

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

henki (7-G)

  1. hengitys; ulos hengitettävä ilma
    En saa henkeä! Hengitykseni on lamautunut!
    henki haisee valkosipulilta
  2. elämä
    Jari ryöstettiin ja häneltä oli vähällä mennä henki.
    Hän oli vähällä menettää henkensä.
  3. tunnelma, ilmapiiri
    Sillä työpaikalla on aika huono henki, ennen oli toisin, silloin riitti yhteishenkeä.
  4. käytetään laskettaessa ihmisiä, henkilöitä
    Hissi on vain viidelle hengelle.
  5. (mytologia) eri uskonnoissa ja mytologiassa esiintyvä yliluonnollinen olento, joita ovat muun muassa jumalat, enkelit, paholaiset, kummitukset sekä demonit
    Vielä nykyisinkin pelätään pahoja henkiä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: ˈhe̞ŋk̟i

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi henki henget
genetiivi hengen henkien
(henkein)
partitiivi henkeä henkiä
akkusatiivi henki; hengen henget
Sisäpaikallissijat
inessiivi hengessä hengissä
elatiivi hengestä hengistä
illatiivi henkeen henkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hengellä hengillä
ablatiivi hengeltä hengiltä
allatiivi hengelle hengille
Muut
essiivi henkenä henkinä
translatiivi hengeksi hengiksi
abessiivi hengettä hengittä
instruktiivi hengin
komitatiivi henkine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

suomalais-ugrilaisesta kantakielestä merkityksessä hengitysilma, höyry[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hengenahdistus, hengenelämä, hengenhätä, hengenheimolainen, hengenheimolaisuus, hengenlahjat, hengenlähtö, hengenmeno, hengenpelastaja, hengenpelastus, hengenvaara, hengenveto, hengenviljely, hengenvoima, henkihieveriin, henkihieverissä, henkikaarti, henkikirjoittaja, henkikirjoitus, henkikulta, henkilääkäri, henkimaailma, henkiolento, henkiparannus, henkiparantaja, henkipatto, henkirikollinen, henkirikos, henkitiede, henkitoreissaan, henkitorvi, henkivakuutus, henkivartija, henkiystävä, hurmahenki, ihmishenki, kiusanhenki, me-henki, taisteluhenki, talkoohenki, yhteishenki

Idiomit[muokkaa]

  • (olla) hengen lähtö lähellä -- (olla) lähellä kuolemaa
  • 'henkikulta - elämä
Autoni suistui tieltä, mutta henkikulta sentään säilyi.

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)

Aiheesta muualla[muokkaa]