sielu
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
sielu (1)
- tekijä, jota pidetään ihmisen, joskus myös eläinten ja elottomien olentojen tajunnan, psyyken ja elämän ylläpitäjänä
- (uskonto) ihmisen kuolematon henki, maallisen ruumiin vastakohta
- (kuvaannollisesti) henkilö
- Missään ei näy ristin sielua.
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | sielu | sielut |
| genetiivi | sielun | sielujen (sieluin) |
| partitiivi | sielua | sieluja |
| akkusatiivi | sielu; sielun | sielut |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sielussa | sieluissa |
| elatiivi | sielusta | sieluista |
| illatiivi | sieluun | sieluihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sielulla | sieluilla |
| ablatiivi | sielulta | sieluilta |
| allatiivi | sielulle | sieluille |
| Muut | ||
| essiivi | sieluna | sieluina |
| translatiivi | sieluksi | sieluiksi |
| abessiivi | sielutta | sieluitta |
| instruktiivi | – | sieluin |
| komitatiivi | – | sieluine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
1. filosofia, psykologia, metafysiikka, uskonto
