hing

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hing

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hängen ('roikkua')
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hängen ('roikkua')

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hing (gen hinge, part hinge)

  1. henki, hengitys
    Küll hing on sees.
    Kyllä henki kulkee.
  2. elämä, elossaolo
  3. sielu, henki; mieli
    hinge surematus – sielun kuolemattomuus
    hingelt - henkisesti

Taivutus[muokkaa]

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi hing hinged
Genetiivi hinge hingede
Partitiivi hinge hingi
hingesid
Illatiivi hinge
hingesse
hingedesse

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hing (yks. gen. hinge, part hinge)

  1. sarana
    ukse hinged – oven saranat

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]