viidakko

Suomi

Substantiivi

viidakko (4-A)

1. trooppinen sademetsä
2. tiheä, nuoria lehtipuita kasvava metsikkö
3. (kuvaannollisesti, yhdyssanan jälkiosana) näkymältään sekava kokonaisuus jotakin

   täpläviidakko

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiːdɑkːo/
• tavutus: vii‧dak‧ko

Etymologia

• substantiivi viita (heikko vartalo viida-) + johdin -kko
• merkitys ’troppinen sademetsä’ tullut yleiseksi 2. maailmansodan jälkeen.

Käännökset

1. sademetsä

englanti: jungle espanja: jungla f. hindi: जंगल (jaṅgal) m. japani: ジャングル kroatia: džungla f.

puola: dżungla f. ranska: jungle f. ruotsi: djungel saksa: Dschungel m., n., f. urdu: نگل (jangal) m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (2. tiheä, nuori lehtipuumetsikkö) viita, vitikko, vitsikko

Yhdyssanat

• asfalttiviidakko, pykäläviidakko, tukiviidakko
• viidakkolennätin, viidakkopuhelin, viidakkorumpu, viidakkosota, viidakkoveitsi

eliöiden nimiä: viidakkobulbuli, viidakkoelenia, viidakkoharakka, viidakkoharlekiini, viidakkoharmaasieppo, viidakkohaukka, viidakkohelttasieppo, viidakkohokko, viidakkokehrääjä, viidakkokirjorastas, viidakkokokurkku, viidakkoleppälintu, viidakkolintuhaukka, viidakkomaina, viidakkopensasviiriäinen, viidakkopriinia, viidakkopyy, viidakkopyyjuoksija, viidakkoraitatikkanen, viidakkosaku, viidakkosieppo, viidakkosieppokerttu, viidakkotikka, viidakkotimali, viidakkotöyhtönärhi

Idiomit

• viidakon laki – tilanteesta, jossa vain vahvin selviytyy/pärjää

Aiheesta muualla

• viidakko Kielitoimiston sanakirjassa
• viidakko Tieteen termipankissa