metsikkö

Wikisanakirjasta
Katso myös: Metsikkö

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

metsikkö (4-A)[1]

Koivumetsikkö
  1. pienehkö metsä tai metsän osa, jonka jokin sen ominaisuus, kuten ikä, tiheys, puulaji, erottaa sen ympäröivästä metsästä tai tiluslajeista
    Metsikön koko vaihtee yleensä alle hehtaarista kymmeniin hehtaareihin.
    Metsikkö on metsänhoidon perusyksikkö metsien käytössä ja käytön suunnittelussa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmet̪sikːø/
  • tavutus: met‧sik‧kö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi metsikkö metsiköt
genetiivi metsikön metsiköiden
metsiköitten
metsikköjen
partitiivi metsikköä metsikköjä
metsiköitä
akkusatiivi metsikkö;
metsikön
metsiköt
sisäpaikallissijat
inessiivi metsikössä metsiköissä
elatiivi metsiköstä metsiköistä
illatiivi metsikköön metsikköihin
metsiköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi metsiköllä metsiköillä
ablatiivi metsiköltä metsiköiltä
allatiivi metsikölle metsiköille
muut sijamuodot
essiivi metsikkönä metsikköinä
metsiköinä
translatiivi metsiköksi metsiköiksi
abessiivi metsiköttä metsiköittä
instruktiivi metsiköin
komitatiivi metsikköine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo metsikö-
vahva vartalo metsikkö-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

koivumetsikkö, metsikköboniteetti, metsikkötutkimus, mäntymetsikkö

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A