värttinä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Värttinä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Kehrävarteen kiinnitetty kuontalo (a) ja värttinä

Substantiivi[muokkaa]

värttinä (12)[1]

  1. langan kehräämisessä käytetty työkalu
    Värttinä on rukin edeltäjä.
  2. rukin tai kehruukoneen lankaa muodostava pyörivä osa, kehrä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋært̪ːinæ/, [ˈʋærtːinæ]
  • tavutus: värt‧ti‧nä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi värttinä värttinät
genetiivi värttinän värttinöiden
värttinöitten
(värttinäin)
partitiivi värttinää värttinöitä
akkusatiivi värttinä;
värttinän
värttinät
sisäpaikallissijat
inessiivi värttinässä värttinöissä
elatiivi värttinästä värttinöistä
illatiivi värttinään värttinöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi värttinällä värttinöillä
ablatiivi värttinältä värttinöiltä
allatiivi värttinälle värttinöille
muut sijamuodot
essiivi värttinänä värttinöinä
translatiivi värttinäksi värttinöiksi
abessiivi värttinättä värttinöittä
instruktiivi värttinöin
komitatiivi värttinöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo värttinä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

muinaisvenäläinen laina[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

värttinähermo, värttinäluu, värttinävaltimo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • värttinä Kielitoimiston sanakirjassa
  • värttinä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
  2. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).