värttinä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- langan kehräämisessä käytetty työkalu
- Värttinä on rukin edeltäjä.
- rukin tai kehruukoneen lankaa muodostava pyörivä osa, kehrä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋært̪ːinæ/, [ˈʋærtːinæ]
- tavutus: värt‧ti‧nä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | värttinä | värttinät |
| genetiivi | värttinän | värttinöiden värttinöitten (värttinäin) |
| partitiivi | värttinää | värttinöitä |
| akkusatiivi | värttinä; värttinän |
värttinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | värttinässä | värttinöissä |
| elatiivi | värttinästä | värttinöistä |
| illatiivi | värttinään | värttinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | värttinällä | värttinöillä |
| ablatiivi | värttinältä | värttinöiltä |
| allatiivi | värttinälle | värttinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | värttinänä | värttinöinä |
| translatiivi | värttinäksi | värttinöiksi |
| abessiivi | värttinättä | värttinöittä |
| instruktiivi | – | värttinöin |
| komitatiivi | – | värttinöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | värttinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]muinaisvenäläinen laina[2]
Käännökset
[muokkaa]1. kehruuväline
2. kehrä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]värttinähermo, värttinäluu, värttinävaltimo
Aiheesta muualla
[muokkaa]- värttinä Kielitoimiston sanakirjassa
- värttinä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).