rukki
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- laite, jolla karstatusta lampaanvillasta on kehrätty villalankaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrukːi/, [ˈruk̟ːi]
- tavutus: ruk‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rukki | rukit |
| genetiivi | rukin | rukkien (rukkein) |
| partitiivi | rukkia | rukkeja |
| akkusatiivi | rukki; rukin |
rukit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rukissa | rukeissa |
| elatiivi | rukista | rukeista |
| illatiivi | rukkiin | rukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rukilla | rukeilla |
| ablatiivi | rukilta | rukeilta |
| allatiivi | rukille | rukeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rukkina | rukkeina |
| translatiivi | rukiksi | rukeiksi |
| abessiivi | rukitta | rukeitta |
| instruktiivi | – | rukein |
| komitatiivi | – | rukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ruki- | |
| vahva vartalo | rukki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rukki Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rukki
- (taivutusmuoto) genetiivi sanasta rukis