ura
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]ura (10)
- esineen raahaamisesta tai kulkemisesta syntynyt jälki maassa; myös ennalta merkitty kulkureitti
- elämän kuluessa kertyneet työtehtävät, työura
- vinyyliseen äänilevyyn kaiverrettu jälki, jonka muodon vaihteluihin äänisignaali on tallennettu
- (matematiikka) kuvio, jonka jokainen piste täyttää tietyn ehdon
- Pallo on niiden pisteiden ura, joiden etäisyys määräpisteestä on tietty vakio.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈurɑ/
- tavutus: u‧ra
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ura | urat |
| genetiivi | uran | urien (urain) |
| partitiivi | uraa | uria |
| akkusatiivi | ura; uran |
urat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | urassa | urissa |
| elatiivi | urasta | urista |
| illatiivi | uraan | uriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uralla | urilla |
| ablatiivi | uralta | urilta |
| allatiivi | uralle | urille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | urana | urina |
| translatiivi | uraksi | uriksi |
| abessiivi | uratta | uritta |
| instruktiivi | – | urin |
| komitatiivi | – | urine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ura- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]2. työura
|
Ks. työura |
4. ura, matematiikassa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ajoura, ammattiura, elämänura, kasvu-ura, kavioura, kierreura, kirjailijanura, kulku-ura, kulumisura, latu-ura, papinura, pappisura, ristiura, ruuviura, sooloura, sotilasura, taiteilijanura, teatteriura, tutkijanura, työura, upseerinura, urahöylä, urakehitys, urakierto, uranauha, uranuurtaja, uranvalinta, urapaikkaus, uraputki, uraruuvi, urasuunnittelu, veriura, virkaura
Idiomit
[muokkaa]- (jostakin) ura urkenee
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ura Kielitoimiston sanakirjassa
- ura Tieteen termipankissa
- ura Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 643 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Sloveeni
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]úra f.
Taivutus
[muokkaa]| yksikkö | kaksikko | monikko | |
| nominatiivi | úra | úri | úre |
| genetiivi | úre | úr | úr |
| datiivi | úri | úrama | úram |
| akkusatiivi | úro | úri | úre |
| lokatiivi | úri | úrah | úrah |
| instrumentaali | úro | úrama | úrami |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- úra Slovar slovenskega knjižnega jezika² via Fran