urina
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urina
- matala muriseva tai koriseva ääni
- Kolmen aikaan heräsin siihen kun sängyn alta kuului urinaa.
- Sisältä kuului jotain urinaa ja ovi aukesi.
- Kuului urinaa, ja ajattelin koiran kohdanneen supin tai mäyrän.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈurinɑ/
- tavutus: u‧ri‧na
Aiheesta muualla
[muokkaa]- urina Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]urina
- (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta ura
Italia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]urina
Kroatia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urina
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta urin
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | ūrīna | ūrīnae |
| akkusatiivi | ūrīnam | ūrīnās |
| genetiivi | ūrīnae | ūrīnārum |
| datiivi | ūrīnae | ūrīnīs |
| ablatiivi | ūrīnā | ūrīnīs |
ūrīna f. (1)
Liittyvät sanat
[muokkaa]Portugali
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urina f. (monikko urinas)
Romania
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]urina
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen kolmitavuiset sanat
- Suomen kielen homonyymit
- Italian sanat
- Italian kielen substantiivit
- Italian verbien taivutusmuodot
- Kroatian substantiivien taivutusmuodot
- Latinan sanat
- Latinan kielen substantiivit
- Portugalin sanat
- Portugalin kielen substantiivit
- Romanian sanat
- Romanian kielen verbit
- Suomen substantiivien taivutusmuodot