urea

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Urea Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

urea (15)

  1. (kemia) virtsa-aine, OC(NH2)2

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈureɑ/
  • tavutus: u‧re‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urea ureat
genetiivi urean ureiden
ureitten
(ureain)
partitiivi ureaa
ureata
ureita
akkusatiivi urea;
urean
ureat
sisäpaikallissijat
inessiivi ureassa ureissa
elatiivi ureasta ureista
illatiivi ureaan ureisiin
ureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi urealla ureilla
ablatiivi urealta ureilta
allatiivi urealle ureille
muut sijamuodot
essiivi ureana ureina
translatiivi ureaksi ureiksi
abessiivi ureatta ureitta
instruktiivi urein
komitatiivi ureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo urea-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • urea Kielitoimiston sanakirjassa
  • urea Tieteen termipankissa

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

urea (sanan taivutus puuttuu)

  1. (kemia, uuslatinaa) virtsa-aine, urea
    Anno 1828, uream artificiose creavit ex ammonia et acido cyanico Fridericus Wöhler chemicus Germanus.

Liittyvät sanat[muokkaa]