raahaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
raahaaminen (38)
- teonnimi verbistä raahata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raahaaminen | raahaamiset |
| genetiivi | raahaamisen | raahaamisten raahaamisien |
| partitiivi | raahaamista | raahaamisia |
| akkusatiivi | raahaaminen; raahaamisen |
raahaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raahaamisessa | raahaamisissa |
| elatiivi | raahaamisesta | raahaamisista |
| illatiivi | raahaamiseen | raahaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raahaamisella | raahaamisilla |
| ablatiivi | raahaamiselta | raahaamisilta |
| allatiivi | raahaamiselle | raahaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raahaamisena (raahaamisna) |
raahaamisina |
| translatiivi | raahaamiseksi | raahaamisiksi |
| abessiivi | raahaamisetta | raahaamisitta |
| instruktiivi | – | raahaamisin |
| komitatiivi | – | raahaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raahaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raahaamis- | |