turkis

Katso myös: türkis

Suomi

Substantiivi

turkis (39) (monikko turkikset)

1. karvapeitteisen nisäkkään nahka, jossa karvat on säilytetty nahkaa käsiteltäessä, aineena tai materiaalina
2. vaate, joka on valmistettu kyseessä olevasta materiaalista

   Takkivalikoima ulottuu tänä talvena naisellisista turkiksista sporttisiin untuvatakkeihin.

Käännökset

1. karvapeitteisen nisäkkään nahka, jossa karvat on säilytetty nahkaa käsiteltäessä, aineena tai materiaalina

englanti: fur ruotsi: pälsverk

tšekki: kožešina venäjä: пушнина

Liittyvät sanat

• kultalammas
• turkki

Yhdyssanat

turkiskaulus, turkislakki, turkisnahka, turkispuuhka, turkisviitta