nahka

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Nahka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Nahankäsittelyn työkaluja

Substantiivi[muokkaa]

nahka (9-D) (monikko nahat tai nahkat)

  1. materiaali, jota saadaan parkitsemalla eläinten vuodista
  2. (anatomia) iho, orvaskesi
    Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
    Suojaa nahkaasi Auringolta.
  3. (slangia) amerikankarvatonterrieri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑhkɑ/
  • tavutus: nah‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nahka nahat
genetiivi nahan nahkojen
(nahkain)
partitiivi nahkaa nahkoja
akkusatiivi nahka;
nahan
nahat
sisäpaikallissijat
inessiivi nahassa nahoissa
elatiivi nahasta nahoista
illatiivi nahkaan nahkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nahalla nahoilla
ablatiivi nahalta nahoilta
allatiivi nahalle nahoille
muut sijamuodot
essiivi nahkana nahkoina
translatiivi nahaksi nahoiksi
abessiivi nahatta nahoitta
instruktiivi nahoin
komitatiivi nahkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo naha-
vahva vartalo nahka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

antiikkinahka, anturanahka, boksinahka, esinahka, haljasnahka, hirvennahka, karhunnahka, karitsannahka, keinonahka, kengurunnahka, ketunnahka, kiiltonahka, kriminnahka, krokotiilinnahka, kultanahka, kärpännahka, käärmeennahka, lakeerinahka, lammasnahka, lampaannahka, majavannahka, minkinnahka, mokkanahka, mursunnahka, mänttinahka, nahanluonti, nahanmuokkaus, nahanvalmistus, nahka-ala, nahka-antura, nahkaesiliina, nahkaesine, nahkahaarniska, nahkahame, nahkahansikas, nahkahattu, nahkahihna, nahkahiili, nahkahousut, nahkahuonekalu, nahkajakku, nahkajalkine, nahkajäkälä, nahkajäljitelmä, nahkakalusto, nahkakansi, nahkakanuuna, nahkakenkä, nahkakinnas, nahkakuula, nahkakäsine, nahkalaukku, nahkalompakko, nahkamuna, nahkamööpeli, nahkanauha, nahkaneula, nahkanippu, nahkanojatuoli, nahkaorakkaat, nahkaosa, nahkapahvi, nahkapaita, nahkapala, nahkapallo, nahkapanssari, nahkapeite, nahkapeltturi, nahkapielus, nahkapohja, nahkapoika, nahkapoimu, nahkapuku, nahkapuoli, nahkapusakka, nahkapusero, nahkapussi, nahkapää, nahkapäähine, nahkapäälinen, nahkapäällys, nahkapäätös, nahkaremmi, nahkareunus, nahkarotsi, nahkarukkanen, nahkasaapas, nahkasalkku, nahkasarana, nahkaselkä, nahkasiipi, nahkasiippa, nahkasisuste, nahkasohva, nahkasuikale, nahkatakki, nahkatarjous, nahkatavara, nahkatukka, nahkatuoli, nahkatyö, nahkauojus, nahkaverhous, nahkavyö, nahkaväri, nappanahka, niskanahka, nupukkinahka, oravannahka, otsanahka, parkkinahka, paskanahka, peurannahka, pintanahka, puhvelinnahka, pukinnahka, punanahka, päänahka, raakanahka, saapasnahka, selkänahka, siannahka, soopelinnahka, sudennahka, tekonahka, vasikannahka, vatsanahka, verinahka, veronahka, vuohennahka

Idiomit[muokkaa]

  • missä voi sulaa, siellä nahka palaa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nahka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.