turkkuri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
turkkuri (6)
- henkilö, joka valmistaa, huoltaa ja korjaa turkkeja ja turkisasusteita asiakkaalle tilauksesta tai liikkeeseen myytäväksi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪urkːuri/
- tavutus: turk‧ku‧ri
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | turkkuri | turkkurit |
genetiivi | turkkurin | turkkurien turkkureiden turkkureitten |
partitiivi | turkkuria | turkkureita turkkureja |
akkusatiivi | turkkuri; turkkurin |
turkkurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | turkkurissa | turkkureissa |
elatiivi | turkkurista | turkkureista |
illatiivi | turkkuriin | turkkureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | turkkurilla | turkkureilla |
ablatiivi | turkkurilta | turkkureilta |
allatiivi | turkkurille | turkkureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | turkkurina | turkkureina |
translatiivi | turkkuriksi | turkkureiksi |
abessiivi | turkkuritta | turkkureitta |
instruktiivi | – | turkkurein |
komitatiivi | – | turkkureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | turkkuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- turkkuri Kielitoimiston sanakirjassa