toivo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Toivo

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

toivo (1)

  1. usko, odotus tai mahdollisuus johonkin hyvään
    Torpedoluukusta pakeneminen on viimeinen toivomme!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oi̯ʋo/
  • tavutus: toi‧vo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toivo toivot
genetiivi toivon toivojen
partitiivi toivoa toivoja
akkusatiivi toivo;
toivon
toivot
sisäpaikallissijat
inessiivi toivossa toivoissa
elatiivi toivosta toivoista
illatiivi toivoon toivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi toivolla toivoilla
ablatiivi toivolta toivoilta
allatiivi toivolle toivoille
muut sijamuodot
essiivi toivona toivoina
translatiivi toivoksi toivoiksi
abessiivi toivotta toivoitta
instruktiivi toivoin
komitatiivi toivoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo toivo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

epätoivo, iäisyystoivo, toivonkipinä, toivonpilkahdus, toivonsäde, toivorikas

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • toivo Kielitoimiston sanakirjassa