epätoivo
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
epätoivo (1)
- toivon puute; tila, jossa uskoa paremmasta ei ole
- Älä vaivu epätoivoon.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈepæˌt̪oi̯ʋo/
- tavutus: e‧pä‧toi‧vo
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista epä- ja toivo
Käännökset[muokkaa]
1. tunne että toivoa ei ole
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: epätoivoinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- epätoivo Kielitoimiston sanakirjassa