tempus

Suomi

Substantiivi

tempus (39)

1. (kielitiede) aikamuoto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	tempus	tempukset
genetiivi	tempuksen	tempusten tempuksien
partitiivi	tempusta	tempuksia
akkusatiivi	tempus; tempuksen	tempukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi	tempuksessa	tempuksissa
elatiivi	tempuksesta	tempuksista
illatiivi	tempukseen	tempuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	tempuksella	tempuksilla
ablatiivi	tempukselta	tempuksilta
allatiivi	tempukselle	tempuksille
Muut
essiivi	tempuksena	tempuksina
translatiivi	tempukseksi	tempuksiksi
abessiivi	tempuksetta	tempuksitta
instruktiivi	–	tempuksin
komitatiivi	–	tempuksine- + omistusliite

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus: tempus

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	tempus	tempōra
akkusatiivi	tempus	tempōra
genetiivi	tempōris	tempōrum
datiivi	tempōrī	tempōribus
ablatiivi	tempōre	tempōribus

tempus n. (3)

1. aika

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: temporalis

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• ranska: temps
• italia: tempo
• portugali: tempo
• romania: timp
• espanja: tiempo

Idiomit

• O tempora, o mores. Oi aikoja, oi tapoja.
• ~ fugit. Aika rientää.

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	tempus	tempōra
akkusatiivi	tempus	tempōra
genetiivi	tempōris	tempōrum
datiivi	tempōrī	tempōribus
ablatiivi	tempōre	tempōribus

tempus n. (3)

1. ohimo

Liittyvät sanat

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• ranska: tempe
• italia: tempia
• romania: tâmplă

Lainat muissa kielissä

• englanti: temple

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	tempus	tempī
akkusatiivi	tempum	tempōs
genetiivi	tempī	tempōrum
datiivi	tempō	tempīs
ablatiivi	tempō	tempīs

tempus m. (2)

1. sää

Liittyvät sanat

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• ranska: temps
• italia: tempo
• portugali: tempo
• romania: timp
• espanja: tiempo

Viro

Substantiivi

tempus

1. aikamuoto

Liittyvät sanat

• aeg