substantiivi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]substantiivi (5)
- (kielitiede) (lyh. subst.). nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä; jakaantuvat kahteen pääryhmään: yleisnimiin eli appellatiiveihin ja erisnimiin eli propreihin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsubst̪ɑnˌt̪iːʋi/
- tavutus: subs‧tan‧tii‧vi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | substantiivi | substantiivit |
| genetiivi | substantiivin | substantiivien (substantiivein) |
| partitiivi | substantiivia | substantiiveja |
| akkusatiivi | substantiivi; substantiivin |
substantiivit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | substantiivissa | substantiiveissa |
| elatiivi | substantiivista | substantiiveista |
| illatiivi | substantiiviin | substantiiveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | substantiivilla | substantiiveilla |
| ablatiivi | substantiivilta | substantiiveilta |
| allatiivi | substantiiville | substantiiveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | substantiivina | substantiiveina |
| translatiivi | substantiiviksi | substantiiveiksi |
| abessiivi | substantiivitta | substantiiveitta |
| instruktiivi | – | substantiivein |
| komitatiivi | – | substantiiveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | substantiivi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: substantivoida
Vieruskäsitteet
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]substantiiviattribuutti, substantiivimuoto, substantiivitauti, substantiivityyli, yhdyssubstantiivi
Aiheesta muualla
[muokkaa]- substantiivi Kielitoimiston sanakirjassa
- substantiivi Tieteen termipankissa