substantiivi

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Substantiivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

substantiivi (5)

  1. (kielitiede) (lyh. subst.). nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä; jakaantuvat kahteen pääryhmään: yleisnimiin eli appellatiiveihin ja erisnimiin eli propreihin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsubst̪ɑnˌt̪iːʋi/
  • tavutus: subs‧tan‧tii‧vi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi substantiivi substantiivit
genetiivi substantiivin substantiivien
(substantiivein)
partitiivi substantiivia substantiiveja
akkusatiivi substantiivi;
substantiivin
substantiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi substantiivissa substantiiveissa
elatiivi substantiivista substantiiveista
illatiivi substantiiviin substantiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi substantiivilla substantiiveilla
ablatiivi substantiivilta substantiiveilta
allatiivi substantiiville substantiiveille
muut sijamuodot
essiivi substantiivina substantiiveina
translatiivi substantiiviksi substantiiveiksi
abessiivi substantiivitta substantiiveitta
instruktiivi substantiivein
komitatiivi substantiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo substantiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

substantiiviattribuutti, substantiivimuoto, substantiivitauti, substantiivityyli, yhdyssubstantiivi

Aiheesta muualla[muokkaa]