substantiivi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
substantiivi (5)
- (kielitiede) (lyh. subst.). nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä; jakaantuvat kahteen pääryhmään: yleisnimiin eli appellatiiveihin ja erisnimiin eli propreihin
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | substantiivi | substantiivit |
genetiivi | substantiivin | substantiivien |
partitiivi | substantiivia | substantiiveja |
akkusatiivi | substantiivi; substantiivin |
substantiivit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | substantiivissa | substantiiveissa |
elatiivi | substantiivista | substantiiveista |
illatiivi | substantiiviin | substantiiveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | substantiivilla | substantiiveilla |
ablatiivi | substantiivilta | substantiiveilta |
allatiivi | substantiiville | substantiiveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | substantiivina | substantiiveina |
translatiivi | substantiiviksi | substantiiveiksi |
abessiivi | substantiivitta | substantiiveitta |
instruktiivi | – | substantiivein |
komitatiivi | – | substantiiveine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. nomineihin kuuluva sana, joka merkitsee asioiden, esineiden, aikajaksojen, henkilöiden, paikkojen jne. nimityksiä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
substantiivitauti, substantiivityyli, yhdyssubstantiivi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- substantiivi Kielitoimiston sanakirjassa
- substantiivi Tieteen termipankissa