solmu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Solmu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
solmu (1)

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solmu (1)[1]

  1. narun tai köyden kiinnitys solmimalla se
  2. nopeusyksikkö merenkulussa, meripeninkulma tunnissa, ja ilmailussa, 1,852 km/h
  3. (kuvaannollinen) selvittämätön sekasotku
    Neuvottelut ovat pahasti solmussa.
  4. (tietotekniikka) tietoverkon perusosanen, yksi verkkoon liitetty laite
  5. (kasvitiede) heinävartisten kasvien varressa oleva kohta, josta kasvi kasvaa pituutta
  6. (fysiikka) seisovan aaltoliikkeen kohta, jossa värähtelevän aallon amplitudi on nolla
  7. (graafiteoria) graafin perusosanen, joita kaaret yhdistävät toisiinsa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solmu solmut luo
genetiivi solmun luo solmujen luo
partitiivi solmua luo solmuja luo
akkusatiivi solmu; solmun luo solmut luo
sisäpaikallissijat
inessiivi solmussa luo solmuissa
elatiivi solmusta luo solmuista
illatiivi solmuun luo solmuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi solmulla luo solmuilla
ablatiivi solmulta luo solmuilta
allatiivi solmulle luo solmuille
muut sijamuodot
essiivi solmuna luo solmuina luo
translatiivi solmuksi luo solmuiksi
abessiivi solmutta solmuitta
instruktiivi solmuin
komitatiivi solmuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hermosolmu, imusolmuke, jalussolmu, juoksusolmu, lippusolmu, merimiessolmu, nukkasolmu, osmansolmu, osmonsolmu, paalusolmu, rautatiesolmu, rusettisolmu, solmukohta, solmupisto, solmuväli, suolisolmu, umpisolmu, verkkosolmu, vetosolmu, ämmänsolmu

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1