merenkulku

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Merenkulku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

merenkulku (1-D)

  1. vesillä, merellä ja sisävesillä, tapahtuvaa välineellistä liikkumista. Puhekielessä merenkululla usein tarkoitetaan kauppamerenkulkua

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmerenˌkulku/
  • tavutus: me‧ren‧kul‧ku

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

merenkulkuala, merenkulkulippu, merenkulkumaksu, merenkulkuneuvos, merenkulkutaito

Aiheesta muualla[muokkaa]