rako

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rako (1-D) (monikko raot)

  1. pitkänomainen aukko
    Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa.
    Viima käy oven raossa.
    hometta seinän ja lattian välisessa raossa
  2. (kuvaannollisesti) ongelma, maanrako
    olla ahtaassa raossa, pahassa raossa, tiukassa raossa

Etymologia[muokkaa]

  • balttilainen laina[1]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rako raot
genetiivi raon rakojen
partitiivi rakoa rakoja
akkusatiivi rako;
raon
raot
sisäpaikallissijat
inessiivi raossa raoissa
elatiivi raosta raoista
illatiivi rakoon rakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raolla raoilla
ablatiivi raolta raoilta
allatiivi raolle raoille
muut sijamuodot
essiivi rakona rakoina
translatiivi raoksi raoiksi
abessiivi raotta raoitta
instruktiivi raoin
komitatiivi rakoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hajurako, ikkunanrako, ilmarako, maanrako, markkinarako, ovenrako, pakkorako, pilvenrako, rakolattiajärjestelmä, rakolista, rakosuutin, rakotuli, rakotulkki, rakovalkea, seinänrako, äänirako

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rako Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rako

  1. teline, hylly

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.