Siirry sisältöön

rakoilla

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rakoilla

  1. (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakka

Substantiivi

[muokkaa]

rakoilla

  1. (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakko

Verbi

[muokkaa]

rakoilla (67) (taivutus[luo])


  1. ilmaantua rakoja
    Lattia on alkanut rakoilla.
  2. (kuvaannollisesti) menettää yhtenäisyyttään, alkaa murtua
    Puolustus rakoili ja syötöt sinkoilivat aivan minne sattuu.
    Parisuhde rakoilee.
    Ekin mielenterveys on alkanut rakoilla.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑkoi̯lːɑˣ/
  • tavutus: ra‧koil‧la

Etymologia

[muokkaa]
  • johdos verbistä rako (johdin -il:ile-)

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]