rakotulkki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- työkalu, jossa on kokoelma eripaksuisia metalliliuskoja kapeiden rakojen ja välysten tulkkausta ja oikein mitoittamista varten
- Rakotulkki on ventiilivälysten tarkistukseen soveltuva tulkki.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑkoˌt̪ulkːi/
- tavutus: ra‧ko‧tulk‧ki
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rakotulkki | rakotulkit |
| genetiivi | rakotulkin | rakotulkkien (rakotulkkein) |
| partitiivi | rakotulkkia | rakotulkkeja |
| akkusatiivi | rakotulkki; rakotulkin |
rakotulkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rakotulkissa | rakotulkeissa |
| elatiivi | rakotulkista | rakotulkeista |
| illatiivi | rakotulkkiin | rakotulkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rakotulkilla | rakotulkeilla |
| ablatiivi | rakotulkilta | rakotulkeilta |
| allatiivi | rakotulkille | rakotulkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rakotulkkina | rakotulkkeina |
| translatiivi | rakotulkiksi | rakotulkeiksi |
| abessiivi | rakotulkitta | rakotulkeitta |
| instruktiivi | – | rakotulkein |
| komitatiivi | – | rakotulkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rakotulki- | |
| vahva vartalo | rakotulkki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rakotulkki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A