pilkku

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Pilkku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pilkku (1-A)

  1. (pieni) täplä
    Mitä nämä pilkut ovat? Ehkä hometta. Lähtevätköhän pesussa?
    Auringossa on esiintynyt poikkeuksellisen paljon pilkkuja.
  2. (kielitiede) yksi välimerkeistä [,]
  3. (kielitiede) diakriittinen merkki jota käytetään kirjaimen alla tai päällä joissakin kielissä
  4. (urheilu, slangia) rangaistuspotkupiste jalkapallossa; (laajemmin) rangaistuspotku
    pallo pilkulle
    Ja se on pilkku! Rangaistuspotku!
  5. (puhekieltä) valomerkki ravintolassa
    Turha tilata enää. Pilkku tuli jo.
  6. (matematiikka) desimaalierotin

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

Erik Alexander Ingmanin 1840-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

auringonpilkku, desimaalipilkku, homepilkku, häpeäpilkku, kauneuspilkku, kymmenyspilkku, likapilkku, pilkkukuume, pilkkusääntö, pilkkuvirhe, ruostepilkku, teerenpilkku, valopilkku

Idiomit[muokkaa]

  • (arkikieltä) viilata pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin
  • (alatyyliä) nussia pilkkua
    1. tehdä pikkutarkasti, kiinnittäen huomionsa epäoleellisiin pikkuseikkoihin

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pilkku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.