viilata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
viilata (73) (taivutus[luo])[1]
- tasoittaa pintaa viilaa apuna käyttäen
- (kuvaannollisesti) hioa, parannella
- Kysymys ei ole siitä, että viilaisimme olemassa olevaa tehokkaammaksi, vaan rakennamme sen kokonaan uusiksi. (uusisuomi.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋiːlɑt̪ɑˣ/
- tavutus: vii‧la‧ta
Käännökset[muokkaa]
1. tasoittaa pintaa viilaa apuna käyttäen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: viilaaja, viilari, viilaus
- verbit: viilailla, viilauttaa
Idiomit[muokkaa]
- viilata linssiin = huijata, petkuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- viilata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73