viilaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

viilaaja (10)

  1. henkilö, joka viilaa (työkseen)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiːlɑːjɑ/
  • tavutus: vii‧laa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viilaaja viilaajat
genetiivi viilaajan viilaajien
(viilaajain)
partitiivi viilaajaa viilaajia
akkusatiivi viilaaja;
viilaajan
viilaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi viilaajassa viilaajissa
elatiivi viilaajasta viilaajista
illatiivi viilaajaan viilaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viilaajalla viilaajilla
ablatiivi viilaajalta viilaajilta
allatiivi viilaajalle viilaajille
muut sijamuodot
essiivi viilaajana viilaajina
translatiivi viilaajaksi viilaajiksi
abessiivi viilaajatta viilaajitta
instruktiivi viilaajin
komitatiivi viilaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viilaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]