pilkunnussija

Suomi

Substantiivi

pilkunnussija (12)

1. (alatyyliä, henkilöstä) pikkutarkka, turhan tarkka, erityisesti kieleen liittyvissä asioissa

Etymologia

• yhdyssana osista pilkku (genetiivi) ja nussija

Käännökset

1. pikkutarkka, turhan tarkka

englanti: nitpicker, (kielioppin liittyvä, loukkaava) grammar Nazi ranska: grammar nazi m./f.

saksa: Kleinkrämer m. viro: sääsekurnaja

Liittyvät sanat

• pilkunviilaus

Synonyymit

• (asiatyyliä) pedantti

Aiheesta muualla

• pilkunnussija Kielitoimiston sanakirjassa