komma
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]komma
- kahden lähes saman sävelen erotus
- Pytagoraan komma.
Käännökset
[muokkaa]1. kahden lähes saman sävelen erotus
|
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]komma n. (4) (yks. määr. kommat[luo], mon. epämäär. komman[luo], mon. määr. kommana[luo])
- (kielitiede) pilkku
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]komma (epäsäännöllinen)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus – komma | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | kommer | – |
| imperfekti | kom | – |
| supiini | kommit | – |
| imperatiivi | kom | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: komma
- passiivin infinitiivi: –
- aktiivin part. prees: kommande
- passiivin part. prees: –
- part. perf.: yl. kommen, n. kommet, määr./mon. komna
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- komma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)