paukku

Suomi

Substantiivi

paukku (1-A) (monikko paukut)

1. räjähde, paukkupommi; räjähdys

   Se oli aika paukku!

2. (kuvaannollinen) yllättävä uutinen
3. annos väkevää alkoholijuomaa
4. (arkikieltä) paukahtava pieru
5. (slangia) kannabis

Liittyvät sanat

• paukahdus, paukahtaa, paukauttaa,*paukkuminen

Johdokset

• verbit: paukuttaa

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja: paukku