Siirry sisältöön

paukahdus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

paukahdus (39)

  1. ääni, joka kuuluu siitä kun paukahtaa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑu̯kɑhdus/
  • tavutus: pau‧kah‧dus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paukahdus paukahdukset
genetiivi paukahduksen paukahdusten
paukahduksien
partitiivi paukahdusta paukahduksia
akkusatiivi paukahdus;
paukahduksen
paukahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi paukahduksessa paukahduksissa
elatiivi paukahduksesta paukahduksista
illatiivi paukahdukseen paukahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi paukahduksella paukahduksilla
ablatiivi paukahdukselta paukahduksilta
allatiivi paukahdukselle paukahduksille
muut sijamuodot
essiivi paukahduksena paukahduksina
translatiivi paukahdukseksi paukahduksiksi
abessiivi paukahduksetta paukahduksitta
instruktiivi paukahduksin
komitatiivi paukahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paukahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
paukahdus-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi paukahtaa (heikko vokaalivartalo paukahda-) + johdin -us

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]