räjähde

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räjähde (48-F)[1]

  1. räjähdysaine
  2. räjähtävä laite, pommi
    Ovelta käännytetty mies heitti sytytetyn räjähteen ravintolaan (kaleva.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈræjæhdeˣ/
  • tavutus: rä‧jäh‧de

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räjähde räjähteet
genetiivi räjähteen räjähteiden
räjähteitten
partitiivi räjähdettä räjähteitä
akkusatiivi räjähde;
räjähteen
räjähteet
sisäpaikallissijat
inessiivi räjähteessä räjähteissä
elatiivi räjähteestä räjähteistä
illatiivi räjähteeseen räjähteisiin
räjähteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi räjähteellä räjähteillä
ablatiivi räjähteeltä räjähteiltä
allatiivi räjähteelle räjähteille
muut sijamuodot
essiivi räjähteenä räjähteinä
translatiivi räjähteeksi räjähteiksi
abessiivi räjähteettä räjähteittä
instruktiivi räjähtein
komitatiivi räjähteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räjähtee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räjähdet-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aloiteräjähde, sekundääriräjähde, ydinräjähde

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-F