pieru

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pieru Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Pieru

Substantiivi[muokkaa]

pieru (1)

  1. peräsuolesta tuleva suolistokaasun purkauma
    Pierut ovat usein haisevia ja palavia yhdisteitä sisältävää kaasua, joka tullessaan saa aikaan esim. pörähtävän äänen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpie̯ru/
  • tavutus: pie‧ru

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pieru pierut
genetiivi pierun pierujen
partitiivi pierua pieruja
akkusatiivi pieru;
pierun
pierut
sisäpaikallissijat
inessiivi pierussa pieruissa
elatiivi pierusta pieruista
illatiivi pieruun pieruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pierulla pieruilla
ablatiivi pierulta pieruilta
allatiivi pierulle pieruille
muut sijamuodot
essiivi pieruna pieruina
translatiivi pieruksi pieruiksi
abessiivi pierutta pieruitta
instruktiivi pieruin
komitatiivi pieruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pieru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • vanha pieru
    1. (arkikieltä) vanha konkari
  • olla pierussa
    1. (slangia, alatyyliä) olla humalassa
  • päästää kylmä pieru
    1. (slangia, alatyyliä) kuolla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pieru Kielitoimiston sanakirjassa