pappi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Pappi


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pappi (5-B) (monikko papit)

  1. henkilö, joka suorittaa ammatikseen erilaisia uskonnollisia menoja ja toimituksia
  2. (slangia) yleensä puinen kapula, jota käytetään kalastuksessa siten että lyödään kala tajuttomaksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑp.pi/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pappi papit
genetiivi papin pappien
partitiivi pappia pappeja
akkusatiivi pappi; papin papit
sisäpaikallissijat
inessiivi papissa papeissa
elatiivi papista papeista
illatiivi pappiin pappeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi papilla papeilla
ablatiivi papilta papeilta
allatiivi papille papeille
muut sijamuodot
essiivi pappina pappeina
translatiivi papiksi papeiksi
abessiivi papitta papeitta
instruktiivi papein
komitatiivi pappeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

herännäispappi, leipäpappi, lähetyspappi, merimiespappi, miespappi, nuorisopappi, papinkaapu, papinkaulus, papinkaura, papinpuku, papintappaja, papintodistus, papinura, papinvaali, papinvala, papinvirka, pappeinkokous, rippipappi, sairaalapappi, sotilaspappi, talkoopappi, tunturipappi, turistipappi, uhripappi, vankilapappi, vihkipappi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pappi Kielitoimiston sanakirjassa