paljastus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paljastus (39)[1]

  1. tilaisuus, jossa erit. taideteos saatetaan ensimmäisen kerran yleisön nähtäville
  2. lausunto tai uutinen, joka tuo julki jonkin salassa pidetyn asian tai epäkohdan

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑljɑstus/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paljastus paljastukset
genetiivi paljastuksen paljastusten
paljastuksien
partitiivi paljastusta paljastuksia
akkusatiivi paljastus;
paljastuksen
paljastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi paljastuksessa paljastuksissa
elatiivi paljastuksesta paljastuksista
illatiivi paljastukseen paljastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi paljastuksella paljastuksilla
ablatiivi paljastukselta paljastuksilta
allatiivi paljastukselle paljastuksille
muut sijamuodot
essiivi paljastuksena paljastuksina
translatiivi paljastukseksi paljastuksiksi
abessiivi paljastuksetta paljastuksitta
instruktiivi paljastuksin
komitatiivi paljastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paljastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
paljastus-

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39